Mitä olemme oppineet generatiivisesta tekoälystä ensimmäisen vuoden aikana

 Aloitin tämän blogin tasan vuosi sitten. Olin silloin varma, että ensimmäistä kertaa historiassa "vanha" teknologian omaksumissääntö, joka sanoo, että uuden teknologian valtavirtaistumiseen menee viisi vuotta, tulee kumotuksi. Astuin siihen samaan lankaan kuin monet optimistit: uuden teknologian käyttöönoton nopeus usein yliarvioidaan, mutta sen pitkäaikaiset vaikutukset aliarvioidaan. Emme siis vielä näe, kuinka radikaalisti tekoäly tulee yhteiskuntaa muuttamaan. Omaksumisen nopeus ei riipukaan teknologiasta, vaan ihmisistä, ja ihmiset eivät muutu teknologian mukana (vai muuttuvatko?).

Kun ajattelemme, mitä on tapahtunut sen jälkeen kun Apple julkaisi ensimmäisen kosketusnäytöllisen puhelimen ja avasi näin ovet sosiaalisen median valtavirtaistumiselle, huomaamme, että vaikutuksia aletaan vasta nyt ymmärtämään. Erityisesti esille nousee ensimmäisen älykännykkäsukupolven masentuneisuus, mikä varsinkin Suomessa näkyy vahvana, koska asenteemme, kiitos Nokian, oli jo aikaisin hyvin kännykkämyönteinen jopa alakouluikäisille lapsille. Nyt alkaa näyttää siltä, että tarvitsemme vahvan uudelleensuuntauksen kännykän käytön suhteen. Onneksi hallitusohjelmassa on kirjaus, joka estäisi kännykän käytön koulupäivän aikana.

Kuka estää tekoälyn väärinkäytön?

On jonkin verran keskustelua siitä, miten estetään tekoälyn väärinkäyttö. Viimeaikaiset tapahtumat OpenAI yrityksen rakenteissa osoittavat, että yritykset eivät tule siinä sisäisellä kontrollilla onnistumaan. OpenAI:n AI-safety-tiimin johtaja erosi ja sen mukana useampi turvallisuudesta vastannut arkkitehti. Sen jälkeen sosiaalisessa mediassa, missäpä muualla, on ollut aiheesta paljon keskustelua. Näyttää siltä, että tässäkin toistuu vanha tunnettu malli.

Jo silloin, kun sähkön tuottaminen ja hyödyntäminen keksittiin, taisteltiin turvallisuuden ja tuottavuuden välillä. Tasavirtajärjestelmä olisi ollut paljon turvallisempi. Jos silloin oltaisiin valittu, että kaikkien valtioiden sähköverkot toimivat tasavirralla, olisi sähköiskuihin kuollut huomattavasti vähemmän ihmisiä. Vaihtovirta kuitenkin valittiin, koska sen hyötysuhde on huomattavasti parempi ja tuottaminen yksinkertaisempaa.

Potentiaaliset, niin lasketut kuin kuvitellut, hyödyt voittavat aina optimistin mielessä. Suurin osa teknologian kehittäjistä on optimisteja - se ikään kuin kuuluu DNA:han, jotta pystyy jotain kehittämään. Lainsäätäjät tulevat sitten jäljessä ja säätävät rangaistuslakeja, jos esimerkiksi työsuojelusta ei pidetä huolta sähkötöitä tehtäessä tai markkinoille pääsee laitteita, jotka aiheuttavat kuolemanvaaran.

Näin tulee käymään myös tekoälyn kanssa. Lainsäätäjien on syytä aloittaa mietinnöt niistä rangaistuksista, mitä tekoälyn väärinkäyttäjille annetaan. Teknologiayritykset eivät pysty väärinkäyttöä estämään ja jo nyt on huomattu, että liian tiukat tekoälyn sisäiset rajoitukset tekevät tekoälystä itsestään käyttökelvottoman hyödyllisissäkin käyttötapauksissa.

Generatiivisen tekoälyn hyödyt ovat aktiiviselle käyttäjälle ja yritykselle merkittävät. Esimerkiksi me päivätyössämme käytämme jo useampia generatiivisia tekoälyjä päivittäin. Github Copilot kirjoittaa ja ehdottaa ohjelmoijille koodeja. ChatGPT vastaa pääosin kirjallisen aineiston kääntämisestä eri kielille ja ohjekirjojen kirjoittamisesta suoraan näyttökuvista. Meillä on oma botti tietoturvakysymyksille ja ohjelmamme periaatteille - näiden kanssa kuka tahansa voi keskustella. Olemme aloittamassa matkaa kohti ISO 27001 -tietoturvastandardia ja siinä tekoäly on isona apuna, sillä se osaa standardit hyvin. Itse olen vuoden aikana käynyt ChatGPT:n kanssa satoja keskusteluja.

Mikä sitten on vuoden aikana tärkein oppimani käyttövinkki? 

Konteksti ratkaisee! 

Paljon on puhuttu prompt engineeringistä - käsitteestä, jonka avulla ChatGPT:n käyttö on saatu kuulostamaan vaikealta. Voit unohtaa suurimman osan näistä kehoteohjelmoinnin hienouksista. Riittää, että keskustelet tekoälyn kanssa. Ennen kuin pyydät sitä tuottamaan yhtään mitään tai edes vastaamaan kysymykseesi, aloita keskustelua sen kanssa luonnollisella tavalla, niin kuin tekisit työkaverille: "Mulla on mielessä tällainen asia…". Sen jälkeen ohjaa tekoäly keskustelemalla oikealle uralle ja kohdista sen tähtäin asian ytimeen, näin luot sille pari sivua (sen itsensä kirjoittamaa) kontekstia, ennen kuin pyydät sen tekemään, mitä tarvitset. Näinhän toimisit työkaverinkin kanssa. Mitä enemmän ChatGPT ymmärtää käsiteltävästä aiheesta ja siitä tulokulmasta, jolla sinä haluat aihetta käsitellä, sitä parempia lopputuloksia saat.